Suomen suurin opetusteknologian konferenssi ITK pidettiin 16.-18.4.2008 Aulangolla Hämeenlinnassa. Kolmen päivän aikana kuultiin esityksiä innovatiivisesta koulusta aina podcastien jakamiseen ja avattarien second life-kokoontumisiin. Konferenssin teema tänä vuonna olikin “Opi valitsemaan - olet aikaasi edellä” ja siitä todellakin on kysymys. Verkkovempaimia ja muita pienempiä palikoita oppimisen tueksi löytyy joka lähtöön ja rajoituksena on lähinnä opettajan rohkeus ja käyttäjien mielikuvitus.

Hämeen Digibusiness-osaamiskeskuksen kutsumana konferenssissa järjestettiin englanninkielinen sessio mobiilien käytöstä oppimisesta. Hollantilainen Henk van Zeijts johtaa Waag Societyn Creative Learning Labia ja näytti esityksessään suorastaan houkuttelevia mobiilipeli-konsepteja, joissa oppilaat itse pystyvät myös tuottamaan seikkailupelejä aitoihin ympäristöihin yksinkertaisten mallipohjien avulla. Voitte kuvitella, miten oppimismotivaatio kasvaa kohisten, kun voi itse toteuttaa pelin kavereilleen ja kaupan päälle vielä oppii kasapäin historiaa! Opettajilla on kuulemma vaikeuksia saada pelintekijöitä välillä tauolle.

Kontekstisidonnaiset kännykkäsovellukset ovat vasta alkutaipaleella ja suurten toimijoiden panostukset alkavat vähitellen näkyä uusissa palveluissa. Käyttäjien luoma sisältö on merkittävässä roolissa myös paikkasidonnaisia palveluja kehitettäessä. Suomalaisella mobiilioppimisen osaamisella on kysyntää ja markkinoita erityisesti sellaisissa maissa ja maanosissa, joissa verkko-oppiminen ei ole koskaan saavuttanut suurta massaa kuten Afrikassa.

Suomalaista mobiilien opetuskäytön osaamista oli tarjolla workshop-iltapäivässä, jossa osanottajat keskustelivat innokkaasti mobiililaitteiden käyttömahdollisuuksista oppimisen eri muodoissa ja vaiheissa. Tutkija Pasi Silanderin mukaan lähtökohdaksi tulisi ottaa mobiilioppija. Oppimisen ympäristöt luodaan näin on-demand-pohjalta käyttäjien tarpeesta. Mobiilit oppijat tarvitsevat välineitä oppimisen ja kommunikaation tueksi.

Välitön palaute ja oppimisprosessin läpinäkyvyys ovat avainsanoja suomalaisen Mobiletoolsin helppokäyttöisessä ohjaustyökalussa. Johtaja Pekka Pirttiahon mukaan opiskelijoilla joka tapauksessa taskussa kulkevat mobiililaitteet mahdollistavat jatkuvan palautteen keräämisen silloinkin, kun opiskelija on työharjoittelujaksolla eikä oppilaitoksen välittömässä ”vaikutuspiirissä”. Ohjauksen tuloksellisuus ja läheisyyden kokemus kasvavat merkittävästi käyttäjien kokemusten perusteella.

Tiina Front-Tammivirta

Lue myös Tiina Front-Tammivirran haastattelu

Mikä koukuttaa käyttäjän?

Ensin tuli teknologia – mahdollisuudet olivat rajattomat, ja niitä onkin hyödynnetty monella eri tavalla sitä mukaa kun uusia edistysaskelia on otettu. Matkan varrella on kokeiltu kaikenlaista, ja monet yritelmät tuntuvat lähinnä huvittavilta jo lyhyelläkin perspektiivillä. Toisaalta monet ideat ja toteutukset ovat jääneet elämään, ja niitä on jatkuvasti kehitetty eteenpäin.

Vähitellen ymmärrettiin käytettävyyden merkitys – vähintä mitä voi esim. verkkosovellukselta vaatia, on että se toimii ja on helppo käyttää, ja kaikki tietävät miten raivostuttava voi olla palvelu, joka ei toimi toivotulla tavalla. Niinpä siis ryhdyttiin testaamaan sisältöjen käytettävyyttä – toimivatko ne aiotulla tavalla? Usein kuitenkin vieläkin toimitaan liian pienellä perspektiivillä; käyttäjät ja testaajat etsitään jo asiaan vihkiytyneiden joukosta, ja nimenomaan uudet käyttäjäryhmät jäävät huomioimatta.

Nyt ovat agendalle nousseet myös käyttäjien elämykset – eikä hetkeäkään liian aikaisin. Taistelu käyttäjien sieluista kovenee, kun vaihtoehtojen määrä kasvaa, ja samalla käyttäjien pinna lyhenee; palvelujen toimivuus kuuluu jo lähtöoletuksiin, mutta menestykseen tarvitaan yhä enemmän. Palvelun tuottajien haasteena on keksiä nimenomaan miten pystyä tuottamaan elämyksiä, jotka saavat käyttäjän palaamaan kerta toisensa jälkeen. Jos puhutaan viihteestä tai vapaa-ajasta, kaikki lienevät yhtä mieltä elämyksellisyyden tärkeydestä – mutta ajatelkaapa esimerkiksi verkkokauppaa, joka ei houkuttele shoppailemaan kun taas sen kilpailija onnistuu siinä; ei ole vaikeaa veikata kumpi menestyy, jos tuotevalikoima on kohtuullisen yhtenevä. Esimerkit on otettu verkosta, mutta samaa ajattelua voi soveltaa muihinkin alustoihin – ja mihin tahansa palveluihin tai muihin sisältöihin.

Ja ennen kaikkea on muistettava se, että käyttäjäkunta on muuttunut. Kehityksen ensimmäisillä askelmilla kohderyhmänä olivat siis ehkä alan harrastajat ja muut tekniikasta innostuneet, jotka saattoivat nähdä teknologian käytön vaikeuden haasteellisena – mutta tänään palveluja käyttävät lähes kaikki – vapaaehtoisista vastahakoisiin. Kymmenen pisteen kysyys kuuluu siis; miten koukuttaa käyttäjä?

Tähän kysymykseen etsitään vastauksia myös osaamiskeskusohjelman puitteissa: kohderyhmiin kuuluvien käyttäjien elämysten havainnointi ja hyödyntäminen tuotekehityksessä, muotoilussa ja markkinoinnissa on yksi digibusiness.fi-klusterin painopistealueista ja nimenomaan Vaasan alueen sisääntulokulma – hankkeita on jo suunnitteilla, ja otamme mielellämme vastaan myös uusia ajatuksia, haasteita ja toimeksipanoja.

Kimmo Rautanen

Lue myös Kimmo Rautasen haastattelu